Uroskoirien kanssa lenkkeilystä

Lenkkeily kahden uroskoiran kanssa on välillä todella ärsyttävää. Ensin toinen löytää mielenkiintoisen tuoksun, jonka seurauksena toinenkin ryntää paikalle. Seuraa armontonta maan imurointia ja analysointia. Seuraavaksi pitää päättää mihin kohtaa pissa tähdätään ja missä kulmassa. Sen jälkeen arvotaan nostaako oikealla vai vasemmalla jalalle ja pyöritään edestakaisin mallaillen sopivaa asentoa. Lobo on tässä touhussa 10 kertaa nopeampi, joten Lukan kohtaloksi jää usein pissasuihkun alle jääminen.

Luka on välillä pahimmanlaatuinen vehtailija, kun kyseessä hajut ja merkitsemispaikan valitseminen. Yleensä hommaa päättyy siihen, että Luka katsoo mihin isoveikka Lobo nostaa jalkaa ja menee siihen perässä. Kunhan siis herra on ensin päättänyt kumpaa jalkaa käyttää ja mistä kulmasta tulee paras tähtäys...

Joskus ihan pikkulenkkiin voi mennä tuhottomasti aikaa, kun parin metrin välein pojat iskee jarrut pohjaan huumaavien tuoksujen kohdalle.

Mökkitunnelmia

Niin siinä sitten kävi, että siinä vaiheessa kun pääsin mökille alkoi sade ja sitä tulikin sitten kunnolla -40milliä yhdessä illassa. Alla kuvia sateisesta ja tulvivasta mökkimaisemasta. Alimpana olevassa kuvassa on ratkaisu, jolla Luka pidetään erossa Ronja pupusta. Tähän mennessä tuo korkeus on riittänyt, mutta koska Luka on varsin sinnikäs pikku metsästäjä, on turvatoimia kokoajan kehitettävä.

Kesä tekee tuloaan

Ihana sää on hemmotellut emäntää ja koiria, poikien kanssa olen tehnyt pitkiä lenkkejä ja nauttinut auringonpaisteesta. Lobo juuri ei arvosta hellesäitä vaan viettää mieluiten aikaansa varjossa. Agility on tauolla kesän ajan, mutta toiveissa on jatkaa syksymmällä taas. Pojat ovat ainakin lajista tykänneet ja ihan hauskuuttelupohjalta sitä tehdäänkin.

Lobo ja Luka ovat nyt lämpimien säiden tultua ottaneet kaiken ilon irti ojissa läträämisestä. Pojat ovat innostuneet vesimyyrien kolojen kaivamisesta ja ojien penkat tongitaan huolellisesti joka lenkillä. Lobo kaivoi  yhdellä lenkillä niin tohkeissaan ojanreunaa, että humpsahti pää edellä ojaan. Tuli kunnon talviturkin poisheitto. Sen jälkeen Lobo on suorittanut kaivuuoperaatioitaan hieman varovaisemmalla otteella.

Tottis- ja jälkitreenit ovat alkaneet täydellä teholla. Lobo toimi sunnuntain tottistreeneissä aivan loistavasti,vaikka ilma olikin hautova ja välillä satoi vettä. En ole aikoihin yhtä loistavaa seuraamista Lobolta nähnyt. Jälkitreeneissä tehtiin esineruutu ja janaharjoituksia. Esineruutu, joka normaalisti ei ole Lobon vahvuus meni tosi hyvin ja jana epäonnistui. Ensimmäistä kertaa Lobon jälkihistoriassa jätkä lähti takajäljellä, mikä järkytys! Viikonloppuna on tarkoitus tehdä pari helppoa janaa positiivisten kokemusten vahvistamiseksi. Lukan kanssa täytyy edelleen keskittymiseen kiinnittää huomiota, jäljestys menee haahuilun puolelle. Luka ei ole tainnut hoksata mistä jäljessä on kysymys. Luka ottaa niin kovin mielellään hajua ilmasta ettei nenä tahdo pysyä maassa.

Viikonloppuna on tarkoitus käydä Helsingin KV näyttelyssä esittämässä Aksu vesikoira ja sitten mökille nautiskelemaan (toivottavasti) kauniista säästä.

Kevättä

Sain sitten vihdoin pistettyä pystyyn blogisivun, jotain oli saatava aikaiseksi, kun kotisivujen teosta ei tullut mitään. Näillä sivuilla ovat siis pääosassa Lobo ja Luka. Treenit ovat olleet lumisen talven ajan talvitauolla, mutta pian päästään taas ryhmässä reenailemaan joka toivottavasti lisää myös ohjaajan motivaatiota. Lukan kanssa kävin cacibinhaku reissussa helmikuussa Virossa ja maaliskuussa Latviassa hienoin tuloksin. Nyt on Lukan turkki ajettu ja juuri oikeaan aikaan, kun kurasäätkin alkoivat.

Latvian reissulta tarttui myös matkaan ikävämpi vieras, kennelyskä. Olin jo varma että Lukalla on jokin kauhea tauti, kun en ole ennen kennelyskää kummankaan kanssa kokenut. Eläinlääkäri sitten totesi, että ihan kennelyskältä kuulostaa, kun hädissäni sinne soitin. Lobokin sitten tietty sai tartunnan, kun Lukan limojen kanssa oli lähikontaktissa jatkuvasti. Nyt rupeaa molemmat pojat olemaan terveitä. Lobo vielä vähän yskii kun innostuu kovasti.

Tänään Luka pääsi agilitytreeneihin. Lobo raukka joutui jäämään kotiin yskäänsä parantelemaan. Lukan kanssa täytyy ehdottomasti treenata tottispuolella keskittymistä lisää, huomaa että on talvitauko takana. Lobo sen sijaan tekee erinomaista työtä, etenkin seuraaminen on parantunut, samoin tekemisen meininki. Liekö ikä tehnyt tehtävänsä tai sitten treenitauko.