Humahdus veteen

Lobolle sattui pari päivää sitten nolo tapaus. Lobo ei yleensä ole kovin kiinnostunut jäniksistä, mutta tällä kertaa jänis lähti vajaan metrin päästä juoksuun ja se oli jo Lobollekkin liian houkutteleva kohde jättäää väliin. Lobo lähti kuin ammus pupun perään eikä tietenkään kuunnellut siinä vaiheessa mitään pysähdyskomentoja. Luka lähti luonnollisesti mukaan, muttei pysynyt ihan Lobon vauhdissa mukana. Ihmettelin kun Luka pysähtyi hetteikön reunaan Lobon jatkaessa matkaa, sillä Luka on intohimoinen jäniskoira ja pian syykin selvisi. Lobo oli painanut tuulispäänä suoraan kosteikkoon tai pikku lampeen ja palasi likomärkänä takaisin hetken kuluttua. Lobo on yleensä niin harkitseva ja varoo tarkoin kastelemasta itseään turhaan, varsinkin kun oli todella viileä päivä. Nyt taisi into mennä järjestä ohi. No Lobo vaikutti silti ihan tyytyväiseltä itseensä ja patsasteli tyypilliseen tapaansa ollakseen mahdollisimman cool vaikka olikin juuri humpsahtanut lammikkoon.

On hauska seurata miten pojat kopioivat toistensa käytöstä. Luka yrittää olla Lobomainen ja kuopsuttelee maata takajaloillaan pissien jälkeen sekä tulee vieraiden rapsuteltavaksi vaikkei oikeasti ole edes kovin kiinnostunut vieraista. Pitää olla samis isoveljen kanssa. Lobo taas välillä intoutuu yllämainittuihin jänistempauksiin ja intoilee lelusta mistä ei normaalisti yksin ollessaan olisi lainkaan kiinnostunut lisäksi Lobo on oppinut haukkumisen jalon taidon Lukan myötävaikutyksella .Vinkulelutkin nousivat arvoasteikon alapäästä ylimpään kastiin, kun Lobo huomasi Lukan lähes pakkomielteisen innon vinkuviin leluihin.

Kuulumisia pitkästä aikaa

Edellisestä päivityksestä onkin ehtinyt kulua aikaa. Kesäloma tuli ja meni, josta pojat viettivät pari viikkoa mökkeillen, meidän Indonesian reissumme ajan. Oli kyllä mahtava kokemus, alla kuva kuva meidän viidakkopatikoinnilta Lombokissa.

Pojilla oli ollut niin mukavaa maalaiskoiran elämästä nauttien ettei kotiinpaluu kaupunkimaisemiin herättänyt suurtakaan innostusta:-) Tietysti reviiri tarkistettiin huolella, mutta onhan se vapaanajuokseminen metsissä ihan toista kuin remmilenkkeily. Äidiltä tuli kehut Lobon käytöksestä, kun ukkeli on päättänyt kypsällä ruveta tosi tottelevaiseksi. Ennen Lobo aina lähti riiureisulle naapurin tilalle ja muuten vain tutustumaan lähimaastoihin, mutta nykyään pihassa pysytään vaikka naapuritilan koko koira ja hevoslauma menisi ohi. Luka on aina tyytynyt haukkumaan ohikulkijat oman tontin rajoilta. Uutena käytöksenä Lobolla on myös ettei se kovin mielellään poistu mökkitontin rajojen ulkopuolelle. Varsinkin helteiden aikaan Lobo ei kuulemma ollut kiinnostunut päivittäisestä lenkistä. Kaupungissa Lobo on aina valmis lenkille. Ronjakin oli mökkeilemässä, mutta Luka sai tyytyä vain haaveilemaan kanipaistista, kun Lobo ja Ronja vaihtoivat kuulumisia.

Luka kävi Tervakosken KV näyttelyssä ottamassa viimeisen inttivalion arvoon vaadittavan cacibin ja tällä viikolla sain hakemuksenkin lähetettyä eteenpäin. Vahvistus tulee sitten varmaan vuoden päästä. Aika hitaasti on cacibien vahvistus tullut, kun Luka on sai vasta muutama viikko sitten ensimmäisen cacibin vahvistuksen, josta on sentään yli vuosi aikaa. Alla Lukan inttivalioitumiskuva Tervakoskelta.

Käytiin myös Helsingborin KV näyttelyssä sertinhaussa, mutta serti jäi saamatta Lukan rähähdettyä toiselle urokselle kehässä. Lukaa ei taas sinä päivänä kiinnostanut tippaakaan kehään meno ja ärhäkkä flunssani ei ainakaan helpottanut asiaa. Luka taisi vahvasti olla sitä mieltä, että nyt saa luvan loppua nämä typerät kauneuskilpailut, että eikö se intin arvo jo riitä. En osannut odottaa tuollaista mielenilmaisua, toisaalta ymmärrän että siinä ketutuksen tilassa kilpakumppanin kääntyminen nokikkain Lukan kanssa oli viimeinen pisara.Onneksi Luka toipui nopeasti eikä välittänyt enään vaikka edessä ollut kilpakumppani murisi sille kehäarvostelussa. Siitä pisteet kiukuttelijalle =)

Lukan pennut ovat lähteneet maailmalle uusiin koteihinsa. Kävimme katsomassa pentuja ennen luovutusta. Kivan tasalaatuisen näköinen katras. Oli hauska nähdä, että kaikille pennuille oli kovin samantyyppinen turkki kuin Lukalla pentuna eli suorahko ja tiivis. Lukalla turkki lähti kihartumaan kunnolla vasta toisessa ajelussa. Alla kuva Lukan pennusta söpöilemässä.

Kuvia pennuista

Alla kuvia Lukan ja Millin jälkikasvusta,  kuulemma kohta eivät enään pysy pentulaatikossaan. Sen verran kovat menohalut pentusilla jo on.

Lukasta tuli isä

Tänään Lukasta tuli viiden pennun isä. Pennut syntyivät kennel Veskariin, emänä pentueella on Milli (Veskarin El Enate). Pennuista kolme on ruskeaa ja kaksi valkoruskeaa eli Lukan valkovoittoista väriä ei yksikään pennuista saanut, töpöhäntää Luka on sensijaan pennuilleen periyttänyt. Odotan innolla, että pennut hieman kasvavat, niin pääsen näkemään millaisia kavereita sieltä on tullut.

Aikuismaisesta käytöksestä ei tuoreen isän kohdalla voi puhua. Eilen lenkillä Luka päätti hypätä  ruskeaan kuravelliin ja vanhempieni luona Luka taas perinteisesti kuolasi lammikon kanihuoneen oven eteen ja nuoli oven märäksi. Rätti oli tarpeen ettei  tullut vesivahinkoa :-) Otin kuvan Lukan likomärästä naamasta, havainnollistaa hyvin kuolan määrää.

mmm... kanipaistia...  (Luka haaveilee)

Luka pentuna

Reissailua ja uimista

Viikonloppuna pojat viettivät taas maalaiselämää mökillä, kun ihmisperhe suuntasi nenänsä kohti Tallinnaa. Sää oli mitä ihanin, mitä nyt välistä kuumuus vaivasi. Hotellissa yö oli hieman tuskainen ilmastoinnin puuttuessa, huoneen lämpötila oli 29 astetta. Hotelli oli muutenkin aikamoinen pettymys, SPA nimikkeellä markkinoidusta hotellista ei löytynyt edes toimivaa saunaa. Hyvän sään ja kauniin ympäristön ansiosta reissu oli kuitenkin loistava, hotellista riippumatta. Sunnuntai menikin shoppaillessa ja terassille vilvoitellessa.

Mökillä Luka oli kuulemma taas juossut ja riehunut loppumattomalla energialla ja innostanut Lobonkin mukaan. Lisäksi Luka oli pyörinyt hevosenlannassa antaumuksella. Pojat pääsivät kotona pesuun ja kyllä tuli taas valkoisen näköisiä koiria. Naapurikin huomasi eron =)

Eilen oli niin tukahduttavan lämmin päivä, että päätin viedä pojat uimaan. Vesi oli juuri sopivan vilvoittavaa ja pojat ottivat hurjia kiihdytyskisoja vesisihepuleissaan. Luka onnistui sillpuamaan kaikki löytämäni kepit parin noutokerran jälkeen. Lukan uintitekniikka ei ole kovin vakuuttava. Lukan taktiikkana on hypätä veteen, vajota pinnan alle ja räpiköidä kuin hukkuva eteenpäin. Kaikki lähellä olevat saavat roiskeet päälleen kun Luka kroolaa ohi. Luka meinasi myös tehdä kuperkeikan uidessan, kun unohti ilmeisesti käyttää etujalkojaan. Luka on tullut äitiinsä tässäkin, koska Zorralla on kuulemma sama tekniikka. Harjoituskertojen myötä Lukan räpiköinti muuttui sulavammaksi.

Lobo ei ole koskaan pahemmin uimisesta välittänyt, mutta ui kyllä viilentyäkseen. Lobo yllätti meidät kaikki, kun herra innostui uimaan oikein matkaa. Yleensä Lobo tyytyy pikku pulahduksiin, ellei kisaa kepistä. Muistin taas kuinka taitava ja sulavan oloinen uimari Lobo on kun uimaan innostuu.

Lobo ja Luka uimassa.

Juhannuksen viettoa

Juhannus meni mökkeilyn merkeissä. Pojilla oli mukavaa ja Luka riehui tapansa mukaan kuin heikkopäinen. Riekkuminen meni niin pitkälle, että Luka sai etutassujen polkuanturat rikki liiasta juoksemisesta sepelillä. Se ei tietty haitannut menoa millään tavalla. Mökillä pojat on yleensä muutenkin aktiivisempia, mesoaminen alkaa heti, kun joku näyttää heräämisen merkkejä. Lauantaina Luka oli heti puoli kahdeksan aikaan vaatimassa toimintaa, turha yrittääkkään tehdä rauhassa aamutoimia kun hullu piski tekee omatoimisia tottisliikkeitä saadakseen äksöniä aikaan. Mökillä pojilla on omat vinkulelut käytössään, ne ovat loistava keino saada intoa pursuavat koirat pois jaloista. Senkun heittää lelun pihalle niin alkaa ralli ympäri tonttia.

Alla kuva-aineistoa uskomattoman kestävästä I squek bones vinkulelusta (näkyy kuvan keskellä kun tarkasti katsoo)

Lobo raukka on potenut tulehtunutta silmäänsä viime tiistaista lähtien. Lobo sai voimakkaan silmätulehduksen aivan yhtäkkiä, koko silmä oli kauttaaltaan tulehtunut. Nyt kun turvotus on laskenut, näkyy silmäluomessa selvä arpi. Luultavasti siis Lobon silmään on osunut jotain, toisena syyllisenä epäilen punkkia. Nyt Lobon silmä on paljon parempi, täytyy vielä käydä silmänpaine tarkistuttamassa  loppuviikosta eläinlääkärissä. Lobon juhannus meni siis auringonvaloa vältellessä, sillä toinen lääkkeistä, jota silmään laitettiin laajensi pupillin valtavaksi.

Toipilas

Kun kotiuduttiin sunnuntai iltana mökiltä Lobo käyttäytyi levottomasti ja vikisi vähän väliä. Yleensä pojilla veto täysin pois mökkeilyn jäljiltä, joten luulin Lobolla olevan vatsa sekaisin tms. Ylimääräinen lenkki sitten paljasti, ettei Lobo todellakaan löysästä mahasta kärsinyt vaan syyksi paljastui pakottava tarve päästä tarkastamaan reviiri. -Olihan kulman kingi ollut poissa kuvioista perätä kolme päivää. Sama meno jatkui vielä seuraavana päivänä. Nyt on ilmeisesti reviiri varmistettu, koska vikinä on loppunut.

Kuvia treeneistä

Kerrankin sattui olemaan kamera treeneissä mukana, niin sain kuvia poikien seuraamisesta. Jennille suuri kiitos kuvista=)

Tässä siis Lobon näyte seuraamisesta, hieman näkyy edistävän alakuvassa. Lobon tapauksessa parempi, että intoa on hieman liikaa. Namit ja vinkulelu ovat Lobolle paras kannustin seuraamisliikkeissä. Viimeaikoina Lobolla on ollut aivan mahtava ote tottisteluun, aikaisemmin Lobo on tottistellut aika rauhallisella asenteella.

Reilu viikko sitten kävin Luukin PK-kentällä harjoittelemassa estehyppyä. Olen edelleen sitä mieltä, että este on aivan liian korkea pienikokoisemmille PK-roduille. Hyppyytin Loboa täysikorkuisella esteellä ja raukka tuli 2 kertaa selälleen ylityksen päätteeksi. Lauantaina sitten oli EPK:n treenit Talissa ja keskityin Lobon hyppytekniikan parantamiseen matalammalla esteellä .Lisäksi harjoiteltiin hallittua alastuloa jyrkältä A-esteeltä. Koiran fysiikka on kovilla kisaesteillä, joten niitä ei viitsi kovin usein tehdä.

 Ja sitten Lukan seuraamista ja perusasento. Ohjaajalla saisi olla katse tiukemmin eteenpäin suunnattu :) Luka pitää aika kivasti paikkansa. Käännöksissä on väljyyttä, mutta se korjaantuu nopeasti, kunhan muistaisin vaatia parempaa takaosan käyttöä. Luka kyllä osaa takaosan käytön, mutten ole tarpeeksi säännönmukaisesti jaksanut sitä pyytää. Laiska mikä laiska, ohjaajan täytyy ottaa itseään niskasta kiinni.Talin hyppytreeneissä Luka hyppi ja pomppi A-esteillä miten sattui. Ihan sama minkä jyrkkyysasteen A oli edessä, alas tultiin mistä sattui. Esteiden hallintaa siis myös Lukalle.

Lopuksi kuva vielä kaveruksista treenien päätteeksi.

Handler opetusta

Olin maanantaina harjoitelmassa koiran oikeaoppimista esittämistä näyttelykehässä. Kouluttaja kertoi mm. millaista pukukoodia olisi hyvä noudattaa erimaalaisten tuomarien kanssa. Esimerkiksi englantilaiset ja amerikkalaiset tuomarit eivät ole tottuneet näkemään farkkuja kehäpukeutumisessa.Vauhdikkaan koiran esittämisestä on hyvä ottaa huomioon, ettei ole hyvä juosta edellemenevän koirakon perässä vaan pitää etäisyyttä, jotta koiran liikkeet pääsevät etuihinsa eikä myöskään häiritse edellä olevan suoritusta.

Otin Lukan matkaan, koska Lobo esiintyy mielestäni nätisti kehässä ja sitä on helppo esittää. Luka suhtautuu näyttelyihin hälläväliä asenteella, on täysin Lukan fiiliksestä kiinni miten esiintyminen menee. Lukan eduksi ja esittämisen helppouteen täytyy todeta, että se seisoo luonnostaan kauniisti, joten asettelua ei juurikaan tarvita. Kouluttaja sanoi, että kannattaa esittää Luka vapaasti. Myös seisomaan asettamisen nopeus on valttia, kun koiria juoksetaan useampaa kehässä. Juoksuttamisessa ohjeeksi tuli antaa Lukan mennä edellä, kuulemma sopii Lukalle ja liikkeet tulevat esiin. En vain tiedä miten pysyn vauhdissa mukana, kun herran draivi on aikamoinen, varsinkin jos edessä juoksee toinen koirakko.

Seuraavat näyttelyt on varmaan loppukesästä.

Uroskoirien kanssa lenkkeilystä

Lenkkeily kahden uroskoiran kanssa on välillä todella ärsyttävää. Ensin toinen löytää mielenkiintoisen tuoksun, jonka seurauksena toinenkin ryntää paikalle. Seuraa armontonta maan imurointia ja analysointia. Seuraavaksi pitää päättää mihin kohtaa pissa tähdätään ja missä kulmassa. Sen jälkeen arvotaan nostaako oikealla vai vasemmalla jalalle ja pyöritään edestakaisin mallaillen sopivaa asentoa. Lobo on tässä touhussa 10 kertaa nopeampi, joten Lukan kohtaloksi jää usein pissasuihkun alle jääminen.

Luka on välillä pahimmanlaatuinen vehtailija, kun kyseessä hajut ja merkitsemispaikan valitseminen. Yleensä hommaa päättyy siihen, että Luka katsoo mihin isoveikka Lobo nostaa jalkaa ja menee siihen perässä. Kunhan siis herra on ensin päättänyt kumpaa jalkaa käyttää ja mistä kulmasta tulee paras tähtäys...

Joskus ihan pikkulenkkiin voi mennä tuhottomasti aikaa, kun parin metrin välein pojat iskee jarrut pohjaan huumaavien tuoksujen kohdalle.

Mökkitunnelmia

Niin siinä sitten kävi, että siinä vaiheessa kun pääsin mökille alkoi sade ja sitä tulikin sitten kunnolla -40milliä yhdessä illassa. Alla kuvia sateisesta ja tulvivasta mökkimaisemasta. Alimpana olevassa kuvassa on ratkaisu, jolla Luka pidetään erossa Ronja pupusta. Tähän mennessä tuo korkeus on riittänyt, mutta koska Luka on varsin sinnikäs pikku metsästäjä, on turvatoimia kokoajan kehitettävä.

Kesä tekee tuloaan

Ihana sää on hemmotellut emäntää ja koiria, poikien kanssa olen tehnyt pitkiä lenkkejä ja nauttinut auringonpaisteesta. Lobo juuri ei arvosta hellesäitä vaan viettää mieluiten aikaansa varjossa. Agility on tauolla kesän ajan, mutta toiveissa on jatkaa syksymmällä taas. Pojat ovat ainakin lajista tykänneet ja ihan hauskuuttelupohjalta sitä tehdäänkin.

Lobo ja Luka ovat nyt lämpimien säiden tultua ottaneet kaiken ilon irti ojissa läträämisestä. Pojat ovat innostuneet vesimyyrien kolojen kaivamisesta ja ojien penkat tongitaan huolellisesti joka lenkillä. Lobo kaivoi  yhdellä lenkillä niin tohkeissaan ojanreunaa, että humpsahti pää edellä ojaan. Tuli kunnon talviturkin poisheitto. Sen jälkeen Lobo on suorittanut kaivuuoperaatioitaan hieman varovaisemmalla otteella.

Tottis- ja jälkitreenit ovat alkaneet täydellä teholla. Lobo toimi sunnuntain tottistreeneissä aivan loistavasti,vaikka ilma olikin hautova ja välillä satoi vettä. En ole aikoihin yhtä loistavaa seuraamista Lobolta nähnyt. Jälkitreeneissä tehtiin esineruutu ja janaharjoituksia. Esineruutu, joka normaalisti ei ole Lobon vahvuus meni tosi hyvin ja jana epäonnistui. Ensimmäistä kertaa Lobon jälkihistoriassa jätkä lähti takajäljellä, mikä järkytys! Viikonloppuna on tarkoitus tehdä pari helppoa janaa positiivisten kokemusten vahvistamiseksi. Lukan kanssa täytyy edelleen keskittymiseen kiinnittää huomiota, jäljestys menee haahuilun puolelle. Luka ei ole tainnut hoksata mistä jäljessä on kysymys. Luka ottaa niin kovin mielellään hajua ilmasta ettei nenä tahdo pysyä maassa.

Viikonloppuna on tarkoitus käydä Helsingin KV näyttelyssä esittämässä Aksu vesikoira ja sitten mökille nautiskelemaan (toivottavasti) kauniista säästä.

Kevättä

Sain sitten vihdoin pistettyä pystyyn blogisivun, jotain oli saatava aikaiseksi, kun kotisivujen teosta ei tullut mitään. Näillä sivuilla ovat siis pääosassa Lobo ja Luka. Treenit ovat olleet lumisen talven ajan talvitauolla, mutta pian päästään taas ryhmässä reenailemaan joka toivottavasti lisää myös ohjaajan motivaatiota. Lukan kanssa kävin cacibinhaku reissussa helmikuussa Virossa ja maaliskuussa Latviassa hienoin tuloksin. Nyt on Lukan turkki ajettu ja juuri oikeaan aikaan, kun kurasäätkin alkoivat.

Latvian reissulta tarttui myös matkaan ikävämpi vieras, kennelyskä. Olin jo varma että Lukalla on jokin kauhea tauti, kun en ole ennen kennelyskää kummankaan kanssa kokenut. Eläinlääkäri sitten totesi, että ihan kennelyskältä kuulostaa, kun hädissäni sinne soitin. Lobokin sitten tietty sai tartunnan, kun Lukan limojen kanssa oli lähikontaktissa jatkuvasti. Nyt rupeaa molemmat pojat olemaan terveitä. Lobo vielä vähän yskii kun innostuu kovasti.

Tänään Luka pääsi agilitytreeneihin. Lobo raukka joutui jäämään kotiin yskäänsä parantelemaan. Lukan kanssa täytyy ehdottomasti treenata tottispuolella keskittymistä lisää, huomaa että on talvitauko takana. Lobo sen sijaan tekee erinomaista työtä, etenkin seuraaminen on parantunut, samoin tekemisen meininki. Liekö ikä tehnyt tehtävänsä tai sitten treenitauko.