Kuvia pennuista

Alla kuvia Lukan ja Millin jälkikasvusta,  kuulemma kohta eivät enään pysy pentulaatikossaan. Sen verran kovat menohalut pentusilla jo on.

Lukasta tuli isä

Tänään Lukasta tuli viiden pennun isä. Pennut syntyivät kennel Veskariin, emänä pentueella on Milli (Veskarin El Enate). Pennuista kolme on ruskeaa ja kaksi valkoruskeaa eli Lukan valkovoittoista väriä ei yksikään pennuista saanut, töpöhäntää Luka on sensijaan pennuilleen periyttänyt. Odotan innolla, että pennut hieman kasvavat, niin pääsen näkemään millaisia kavereita sieltä on tullut.

Aikuismaisesta käytöksestä ei tuoreen isän kohdalla voi puhua. Eilen lenkillä Luka päätti hypätä  ruskeaan kuravelliin ja vanhempieni luona Luka taas perinteisesti kuolasi lammikon kanihuoneen oven eteen ja nuoli oven märäksi. Rätti oli tarpeen ettei  tullut vesivahinkoa :-) Otin kuvan Lukan likomärästä naamasta, havainnollistaa hyvin kuolan määrää.

mmm... kanipaistia...  (Luka haaveilee)

Luka pentuna

Reissailua ja uimista

Viikonloppuna pojat viettivät taas maalaiselämää mökillä, kun ihmisperhe suuntasi nenänsä kohti Tallinnaa. Sää oli mitä ihanin, mitä nyt välistä kuumuus vaivasi. Hotellissa yö oli hieman tuskainen ilmastoinnin puuttuessa, huoneen lämpötila oli 29 astetta. Hotelli oli muutenkin aikamoinen pettymys, SPA nimikkeellä markkinoidusta hotellista ei löytynyt edes toimivaa saunaa. Hyvän sään ja kauniin ympäristön ansiosta reissu oli kuitenkin loistava, hotellista riippumatta. Sunnuntai menikin shoppaillessa ja terassille vilvoitellessa.

Mökillä Luka oli kuulemma taas juossut ja riehunut loppumattomalla energialla ja innostanut Lobonkin mukaan. Lisäksi Luka oli pyörinyt hevosenlannassa antaumuksella. Pojat pääsivät kotona pesuun ja kyllä tuli taas valkoisen näköisiä koiria. Naapurikin huomasi eron =)

Eilen oli niin tukahduttavan lämmin päivä, että päätin viedä pojat uimaan. Vesi oli juuri sopivan vilvoittavaa ja pojat ottivat hurjia kiihdytyskisoja vesisihepuleissaan. Luka onnistui sillpuamaan kaikki löytämäni kepit parin noutokerran jälkeen. Lukan uintitekniikka ei ole kovin vakuuttava. Lukan taktiikkana on hypätä veteen, vajota pinnan alle ja räpiköidä kuin hukkuva eteenpäin. Kaikki lähellä olevat saavat roiskeet päälleen kun Luka kroolaa ohi. Luka meinasi myös tehdä kuperkeikan uidessan, kun unohti ilmeisesti käyttää etujalkojaan. Luka on tullut äitiinsä tässäkin, koska Zorralla on kuulemma sama tekniikka. Harjoituskertojen myötä Lukan räpiköinti muuttui sulavammaksi.

Lobo ei ole koskaan pahemmin uimisesta välittänyt, mutta ui kyllä viilentyäkseen. Lobo yllätti meidät kaikki, kun herra innostui uimaan oikein matkaa. Yleensä Lobo tyytyy pikku pulahduksiin, ellei kisaa kepistä. Muistin taas kuinka taitava ja sulavan oloinen uimari Lobo on kun uimaan innostuu.

Lobo ja Luka uimassa.

Juhannuksen viettoa

Juhannus meni mökkeilyn merkeissä. Pojilla oli mukavaa ja Luka riehui tapansa mukaan kuin heikkopäinen. Riekkuminen meni niin pitkälle, että Luka sai etutassujen polkuanturat rikki liiasta juoksemisesta sepelillä. Se ei tietty haitannut menoa millään tavalla. Mökillä pojat on yleensä muutenkin aktiivisempia, mesoaminen alkaa heti, kun joku näyttää heräämisen merkkejä. Lauantaina Luka oli heti puoli kahdeksan aikaan vaatimassa toimintaa, turha yrittääkkään tehdä rauhassa aamutoimia kun hullu piski tekee omatoimisia tottisliikkeitä saadakseen äksöniä aikaan. Mökillä pojilla on omat vinkulelut käytössään, ne ovat loistava keino saada intoa pursuavat koirat pois jaloista. Senkun heittää lelun pihalle niin alkaa ralli ympäri tonttia.

Alla kuva-aineistoa uskomattoman kestävästä I squek bones vinkulelusta (näkyy kuvan keskellä kun tarkasti katsoo)

Lobo raukka on potenut tulehtunutta silmäänsä viime tiistaista lähtien. Lobo sai voimakkaan silmätulehduksen aivan yhtäkkiä, koko silmä oli kauttaaltaan tulehtunut. Nyt kun turvotus on laskenut, näkyy silmäluomessa selvä arpi. Luultavasti siis Lobon silmään on osunut jotain, toisena syyllisenä epäilen punkkia. Nyt Lobon silmä on paljon parempi, täytyy vielä käydä silmänpaine tarkistuttamassa  loppuviikosta eläinlääkärissä. Lobon juhannus meni siis auringonvaloa vältellessä, sillä toinen lääkkeistä, jota silmään laitettiin laajensi pupillin valtavaksi.

Toipilas

Kun kotiuduttiin sunnuntai iltana mökiltä Lobo käyttäytyi levottomasti ja vikisi vähän väliä. Yleensä pojilla veto täysin pois mökkeilyn jäljiltä, joten luulin Lobolla olevan vatsa sekaisin tms. Ylimääräinen lenkki sitten paljasti, ettei Lobo todellakaan löysästä mahasta kärsinyt vaan syyksi paljastui pakottava tarve päästä tarkastamaan reviiri. -Olihan kulman kingi ollut poissa kuvioista perätä kolme päivää. Sama meno jatkui vielä seuraavana päivänä. Nyt on ilmeisesti reviiri varmistettu, koska vikinä on loppunut.

Kuvia treeneistä

Kerrankin sattui olemaan kamera treeneissä mukana, niin sain kuvia poikien seuraamisesta. Jennille suuri kiitos kuvista=)

Tässä siis Lobon näyte seuraamisesta, hieman näkyy edistävän alakuvassa. Lobon tapauksessa parempi, että intoa on hieman liikaa. Namit ja vinkulelu ovat Lobolle paras kannustin seuraamisliikkeissä. Viimeaikoina Lobolla on ollut aivan mahtava ote tottisteluun, aikaisemmin Lobo on tottistellut aika rauhallisella asenteella.

Reilu viikko sitten kävin Luukin PK-kentällä harjoittelemassa estehyppyä. Olen edelleen sitä mieltä, että este on aivan liian korkea pienikokoisemmille PK-roduille. Hyppyytin Loboa täysikorkuisella esteellä ja raukka tuli 2 kertaa selälleen ylityksen päätteeksi. Lauantaina sitten oli EPK:n treenit Talissa ja keskityin Lobon hyppytekniikan parantamiseen matalammalla esteellä .Lisäksi harjoiteltiin hallittua alastuloa jyrkältä A-esteeltä. Koiran fysiikka on kovilla kisaesteillä, joten niitä ei viitsi kovin usein tehdä.

 Ja sitten Lukan seuraamista ja perusasento. Ohjaajalla saisi olla katse tiukemmin eteenpäin suunnattu :) Luka pitää aika kivasti paikkansa. Käännöksissä on väljyyttä, mutta se korjaantuu nopeasti, kunhan muistaisin vaatia parempaa takaosan käyttöä. Luka kyllä osaa takaosan käytön, mutten ole tarpeeksi säännönmukaisesti jaksanut sitä pyytää. Laiska mikä laiska, ohjaajan täytyy ottaa itseään niskasta kiinni.Talin hyppytreeneissä Luka hyppi ja pomppi A-esteillä miten sattui. Ihan sama minkä jyrkkyysasteen A oli edessä, alas tultiin mistä sattui. Esteiden hallintaa siis myös Lukalle.

Lopuksi kuva vielä kaveruksista treenien päätteeksi.

Handler opetusta

Olin maanantaina harjoitelmassa koiran oikeaoppimista esittämistä näyttelykehässä. Kouluttaja kertoi mm. millaista pukukoodia olisi hyvä noudattaa erimaalaisten tuomarien kanssa. Esimerkiksi englantilaiset ja amerikkalaiset tuomarit eivät ole tottuneet näkemään farkkuja kehäpukeutumisessa.Vauhdikkaan koiran esittämisestä on hyvä ottaa huomioon, ettei ole hyvä juosta edellemenevän koirakon perässä vaan pitää etäisyyttä, jotta koiran liikkeet pääsevät etuihinsa eikä myöskään häiritse edellä olevan suoritusta.

Otin Lukan matkaan, koska Lobo esiintyy mielestäni nätisti kehässä ja sitä on helppo esittää. Luka suhtautuu näyttelyihin hälläväliä asenteella, on täysin Lukan fiiliksestä kiinni miten esiintyminen menee. Lukan eduksi ja esittämisen helppouteen täytyy todeta, että se seisoo luonnostaan kauniisti, joten asettelua ei juurikaan tarvita. Kouluttaja sanoi, että kannattaa esittää Luka vapaasti. Myös seisomaan asettamisen nopeus on valttia, kun koiria juoksetaan useampaa kehässä. Juoksuttamisessa ohjeeksi tuli antaa Lukan mennä edellä, kuulemma sopii Lukalle ja liikkeet tulevat esiin. En vain tiedä miten pysyn vauhdissa mukana, kun herran draivi on aikamoinen, varsinkin jos edessä juoksee toinen koirakko.

Seuraavat näyttelyt on varmaan loppukesästä.

Uroskoirien kanssa lenkkeilystä

Lenkkeily kahden uroskoiran kanssa on välillä todella ärsyttävää. Ensin toinen löytää mielenkiintoisen tuoksun, jonka seurauksena toinenkin ryntää paikalle. Seuraa armontonta maan imurointia ja analysointia. Seuraavaksi pitää päättää mihin kohtaa pissa tähdätään ja missä kulmassa. Sen jälkeen arvotaan nostaako oikealla vai vasemmalla jalalle ja pyöritään edestakaisin mallaillen sopivaa asentoa. Lobo on tässä touhussa 10 kertaa nopeampi, joten Lukan kohtaloksi jää usein pissasuihkun alle jääminen.

Luka on välillä pahimmanlaatuinen vehtailija, kun kyseessä hajut ja merkitsemispaikan valitseminen. Yleensä hommaa päättyy siihen, että Luka katsoo mihin isoveikka Lobo nostaa jalkaa ja menee siihen perässä. Kunhan siis herra on ensin päättänyt kumpaa jalkaa käyttää ja mistä kulmasta tulee paras tähtäys...

Joskus ihan pikkulenkkiin voi mennä tuhottomasti aikaa, kun parin metrin välein pojat iskee jarrut pohjaan huumaavien tuoksujen kohdalle.